Ulosottorekisteri on sellainen tietojärjestelmän osa, johon voidaan tallentaa ja josta voidaan hakea tietoa. Rekisteriä käyttävät lähinnä ulosottoviranomaiset. Tietojen avulla hoidetaan ensisijaisesti velallisen ulosottoasiaa, mutta tietoja voidaan käyttää myös tilastointia varten. Ulosottorekisterissä tiedot säilyvät laissa määritellyn ajanjakson: ulosottokaaressa on asetettu niin, että rekisteristä poitetaan asianhallintatiedot 30 vuoden kuluttua siitä hetkestä laskien, kun olosottoasia on laitettu vireille. Joitain tietoja, erityistietoja, poistetaan 10 vuoden kuluttua merkinnän tekemisestä. Joskus myös aikaisemmin jos tietoja ei enää tarvita.
Lain mukaan jokaisella on mahdollisuus päästä käsiksi ulosottoasian vastaajana olevan henkilön rekisteritietoihin. Tällaisessa tapauksessa menetellään niin, että hakijan on nimettävä kenen henkilön tietoja halutaan saada. Edellytyksenä todistuksen saamiselle on ilmoittaa tietojen pyytäjän nimi, ammatti, asuinpaikka ja perustelu tietojen hakemiselle. Nämä tiedot tallennetaan ulosoton järjestelmään. Ulosottorekisteristä saa “ulos” sellaisen todistuksen, johon on merkitty kahden viimeisen vuoden aikana tallennettuja tietoja. Todistuksesta löytyy muun muassa mitä asiaa ulosotto käsittelee ja milloin se on laitettu vireille. Vastaavasti henkilö voi saada itselleen tiedon siitä, kuka on viimeisten kuuden kuukauden aikana saanut häntä koskevan todistuksen ulosottorekisteristä. Eli käytännössä jos Matti hakee Tepon tietoja ulosottorekisteristä, Matin hakemus tallennetaan järjestelmään. Teppo voi saada tiedon siitä, että Matti on kysellyt hänen tietojaan rekisteristä.
Vaikka ulosottoon mennyt velka olisi maksettu kokonaan, tieto siitä säilyy ulosottorekisterissä. Toisaalta vain kahden viimeisen vuoden tiedot voi saada esille.