Ulosotto.net

Ulosotossa on käytössä erilaisia perintäkeinoja. Niitä ovat maksukehotuksen lähettäminen, palkan ulosmittaus ja omaisuuden ulosmittaus. Ulosottomies pyrkii siihen, että velallinen hoitaa velkansa vapaaehtoisesti. Mikäli maksua ei suoriteta, on vuorossa järeämmät aseet: palkan, eläkkeen, omaisuuden ja elinkeinotulon ulosmittaus. Ulosmitattua omaisuutta voidaan myydä esimerkiksi huutokaupassa.

Ulosotto

Ulossotto on eduskunnassa viimeksi vuonna 2007 säädetty ja tammikuussa 2008 voimaan tullut toimenpide, jossa velalliselta pyritään saamaan perityksi pääomaa, sille laskettavaa korkoa ja muita kuluja niiden korkojen kera. Ulosottotoimenpiteessä on useita asianosaisia; 1. hakija joka hakee 2. vastaajalta pääomaa takaisin, sekä 3. velkoja joka auttaa hakijaa ulosmittauksessa. Ulosottomiehet ovat kihlakunnanvouteja, joiden alaisina voi olla kihlakunnanulosottomiehiä. Vouti voi delegoida tehtävänsä alaiselleen tai hoitaa tehtävän omatoimisesti.

Tietoa ulosottomiehestä

Ulosottomies ei lain mukaan saa ryhtyä hoitamaan hakijan ulosottoasiaa, mikäli hän on esteellinen ennen tapauksen täytäntöönpanoa. Jos ulosottomies havaitsee jossain vaiheessa olevansa esteellinen, hän ei saa jatkaa tapauksen käsittelyä. Ulosottomies voi olla esteellinen, mikäli hän tai hänen läheisensä on asianosainen käsiteltävänä olevassa tapauksessa. Samoin esteellisyys muodostuu, mikäli ulosottomies tai hänen läheisensä voi käsiteltävänä olevasta asiasta hyötyä tai kokea vahinkoa. Muitakin esteellisyyden perusteita on. Edellä mainitut ulosottomiehen läheiset tarkoittavat puolisoa tai entistä puolisoa taikka muuta sukulaista, puolisukulaista tai samassa taloudessa asuvaa parisuhteen toista osapuolta. Laissa on huomioitu mahdollisuus yrittää jarruttaa ulosottotoimenpidettä esittämällä perusteettomia väitteitä esteellisyydestä. Sen vuoksi ulosottomies saa lain mukaan selvästi perusteettoman esteellisyysväitteen ratkaista omatoimisesti. Väitteen esittäjän on perusteltava väitteensä esteellisyydestä. Ulosottomiehen on toimittava tehtävässään puolueettomasti ja asianmukaisesti. Hänen on hoidettava täytäntöönpanotehtävänsä ripeästi ja tehokkaasti niin, ettei vastaajalle tai sivullisille koidu tarpeetonta haittaa. Ulosottomiehen on myös omatoimisesti muistettava antaa, sekä tietenkin erikseen pyydettäessä annettava, taitoja oikeudesta pyytää rajoittamaan ulosoton määrää. Myös muita ohjeistuksia ulosottoasiasta häneltä on oltava saatavilla. Ulosottomies ei saa ostaa tai hankkia muutenkaan suoraan tai edes välikäsien katuta sellaista omaisuutta, jonka ulosmittaamisessa hän on ollut osallisena.

Ulosottomies saa etsiessään velallisen ulosmitattavaa omaisuutta avata ovia ja avata ja avauttaa lukkoja. Hän voi käyttää myös voimatoimia sekä saada perustelluissa tilanteissa poliisilta virka-apua. Esimerkiksi jos velallinen asettuu vastarintaan estääkseen ulosottomiehen toiminnan, hän voi pyytää virka-apua poliisilta. Jos velallisena on alle 18-vuotias henkilö, ulosottomiehen on tehtävä ilmoitus velallisen kotipaikkakunnan holhousviranomaiselle eräitä lain 91 §:ssä mainittuja toimia varten. Tätä ilmoitusta ei voi tehdä mikäli kyseessä on vahingonkorvaussaatavat.

Ulosottorekisteri

Ulosottorekisterissä tiedot Suomen lain mukaan säilyvät vuosien ajan. Asianhallintatiedot säilyvät 30 vuoden ajan alkaen siitä päivästä, kun tapaus on pantu vireille. Erityistiedot säilyvät 10 vuoden ajan merkinnän tekemisestä, mutta ne saatetaan poistaa aikaisemminkin jos tiedoille ei enää ole tarvetta. Paikalliselta ulosottoviranomaiselta on mahdollista saada tietoja nimetystä henkilöstä ulosoton tietojärjestelmästä. Esimerkiksi luottotietotoimintaa harjoittava taho voi saada ulosottomieheltä tietoja viimeisten kahden kuukauden ajalta eräistä ulosottoasioista eräin ehdoin.

Ulosmittaus

Velka tai muu saatava voi mennä ulosottoon, kun ulosottoperusteet täyttyvät. Esimerkiksi maksamatta jäänyt elatusapu voi mennä ulosottoon. Ulosmittaus voidaan tilapäisesti tai kokonaan keskeyttää. Määräaikainen keskeytys tunnetaan nimityksellä vapaakuukausi. Käräjäoikeus voi langettaa erilaisia ulosottotoimenpiteitä käynnistäviä toimenpiteitä, kuten maksutuomion, jolloin velallisen omaisuutta ulosmitataan. Ulosmitattua omaisuutta voidaan myydä ilman velallisen suostumusta, tosin vain jos omaisuuden arvo on sellaista laatua, että se alentuu nopeasti, tai mikäli omaisuuden hoitamisesta koituvat kulut ovat korkeat. Käräjäoikeus voi lisäksi tehtä tuomion luovuttaa irtainta omaisuutta hakijalle.

Ulosottomies voi lisäksi kehottaa velallista antamaan vaatteissaan tai muuten yllään olevan omaisuuden, mikäli omaisuus ei ole arvoltaan aivan vähäinen. Jos velallinen ei suostu luovuttamaan omaisuutta, ulosottomies saa ottaa sen haltuunsa omatoimisesti. Lisäksi velallisen omaisuutta voidaan ulosmittauksen toimittamiseksi etsiä velalliselle kuuluvasta rakennuksesta, säilytyspaikasta, ajoneuvosta tai kulkuneuvosta, ulkotiloista ja sisätiloista. Myös sivullisen hallussa olevista edellä mainituista paikoista voidaan etsiä jos on syytä arvella hänen osallistuvan velallisen omaisuuden piilotteluun. Velallisen asunnossa voidaan tehdä etsimistoimia ilman velallisen suostumusta. Sama pätee sivullisen asunnon penkomiseen, mutta sivulliselle on toki annettava ensin mahdollisuus luovuttaa velallisen omaisuus ulosmitattavaksi.

Palkan ulosmittaus

Palkkaa voidaan ulosmitata. Siitä jätetään ulosmittaamatta kohtuullinen korvaus matkakuluista, omassa omistuksessa olevien työvälineiden käyttämisestä sekä työn tekemisen kannalta välttämättömistä kustannuksista. Sellainen omaisuus, jonka arvo perustuu joko pörssinoteeraukseen (esimerkiksi osakkeet) tai sattumanvaraiseen seikkaan (esimerkiksi lottovoitto), voidaan ulosmitata kokonaan. Palkkaan liittyvät säädöksen pätevät myös eläkkeeseen ja sairauspäivärahaan, tekijänoikeudesta tai patentista tai muusta vastaavasta maksettavaan korvaukseen sekä apurahaan. Lue lisää palkan suojaosuudesta.

Auton ja aluksen ulosmittaus

Myös kiinnityskelpoinen auto voidaan ulosmitata. Samaten voidaan ulosmitata vene ja ilma-alus, kuten lentokone.

Mitä ei saa ulosmitata?
  • Eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen myönnettyä avustusta tahi korvausta.
  • Kivusta, särystä tai muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, kärsimyksestä taikka sairaanhoitokustannuksista, hautauskustannuksista tai henkilövahingoista aiheutuneista kuluista saatua korvausta.
  • Valtiolta vapauden menetyksen johdosta maksettua korvausta.
  • Oikeudenkäynnin viivästymisen tai kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen valvontaelimen toteaman loukkauksen vuoksi maksettua korvausta tai hyvitystä.
  • Sellaista omaisuutta, jota lain mukaan ei saa luovuttaa.
  • Opiskeluun, tutkimukseen tai muuhun sellaiseen verrattavan toiminnan aiheuttamien kustannusten kattamiseen myönnettyjä varoja, jotka julkisyhteisö tai yleishyödyllinen yhteisö taikka säätiö on henkilölle myöntänyt.
  • Lisäksi mikäli ulosottomies arvioi, ettei hakija tulisi saamaan velalliselta vähäistäkään määrää ulosmitatuksi, voidaan velalliselta jättää muuta omaisuutta ulosmittaamatta. Toisaalta tässä on miekan terän toinen puoli: jos katsotaan, että olisi kohtuutonta jättää perimättä edes vähäistä omaisuutta velkojan kannalta, omaisuutta voidaan ulosmitata.
Missä järjestyksessä velalliselta ulosmitataan omaisuutta?

Lain mukaan omaisuutta tulee ulosmitata seuraavassa järjestyksessä:

  1. Raha tai rahasaatava, palkka, eläke tai muu toistuvaistulo.
  2. Muu irtain omaisuus.
  3. Kiinteä omaisuus.Sellainen omaisuus, jota velallinen tarvitsee asunnokseen tai toimeentulon hankkimiseksi, sekä liike- ja elinkeinotoiminnan jatkamisen kannalta välttämättömät tuotantovälineet.